torstai 30. tammikuuta 2014

Steampunk ja Zetti

Pitkästä aikaa atc-korttivaihto! Kuulun fb:ssa ATC-SKINNY ja muut taidekortit -ryhmään, jossa järjestettiin atc-vaihto siten, että yksi atc aiheella Steampunk ja toinen aiheella Zetti. Joskus tuli vähän näihinkin aiheisiin tutustuttua, mutta aikaahan siitä jo on vissiin jokunen vuosi. Innostuin kuitenkin heti. Sain vaihtokaveriksi Caritan ja tiesin jo ennakkoon, että tulen saamaan upeat kortit ja niin myös tapahtui.
Vasemmalla Z niinkuin Zetti ja oikealla S niinkuin Steampunk.
 Kiitos Carita!
Caritalle lähtivät tällaiset
Huomasin tykkääväni varsinkin Steampunkista ja tein tänään pari skinnyäkin aiheella
On kulunut varmaan toista viikkoa, etten ole verstaalla edes käynyt. On tehty parikin pikkureissua ja vain yö käyty kotona välillä nukkumassa. Olipa tosi kivaa pitkästä aikaa kaikessa rauhassa askarrella ja siinä sitten kehkeytyi vielä yksi atc-korttikin, jossa lieviä steampunk-vaikutteita.

tiistai 21. tammikuuta 2014

Jääruusuja

Lämpimien sääolojen nopeasta vaihtumisesta kireisiin pakkasiin on aiheuttanut ihastuttavan luonnonilmiön jäälle...jääruusut.
Meri eri olotiloissaan on aihe ja asia, joka saa minut aina valtaansa.Unohdan kaiken muun ja kuvaan ja kuvaan. Seuraava pärske on kuitenkin hienompi kuin se jonka just kuvasin.Vielä pahemmin valtaansa nappasivat eilen jääruusut. Ainut, joka hillitsi oli kireä pakkanen ja jokainen tietää, ettei kameran laukaisja toimi kinnaskäsin. Lopulta oli lähdettävä lämmittelemään kun oikean käden peukalo ja etusormi olivat siinä vaiheessa, että pelkäsin että oikeesti tulee paleltumavamma.
Yleensä kun laittelen kamerasta koneelle kuvia kuuluu suustani murahduksia ja deletenappula laulaa. Eilen kuului enempi hurraa-huutoja ja tyytyväisyyden huokaisuja. En ole varmaan ikinä ollut näin tyytyväinen kuvasatooni. Kannatti melkein palelluttaa sormensa!
Seuraava kuvakavalkaadi ei selityksä kaipaa. Toivon, että niiden myötä saan välitettyä teille, hyvät lukijani tunnelmat aurinkoiselta Syväraumanlahdelta eilen 20.1.2014. Luonto on ihmeellinen! (klikkaa kuvat isommaksi)















Monta viikkoa oli harmaata ja piti ruikuttaa sitä ettei ole mitään kuvattavaa...nyt on ja näyttää siltä, että tänään on taas kuvausretki jäälle. Saimme eilen hyvän vinkin paikasta, joka on mentävä tsekkaamaan. Säätila on edelleen otollinen kuvaamiselle.
Blogi on viime aikoina ollut aika kuvauspainoitteinen,mutta jääruusuista on otettava nyt kaikki irti, koska ne katoavat  ensimäisen lumisateen yhteydessä. Korttejakin on lähes valmiina ja tulossa, joten niitäkin lähiaikoina.
Nauttikaa ihanan aurinkoista päivistä! 

Edit klo 14. Aamuinen pieni lumisade oli pilannut ruusut, kun menimme kuvaamaan :(  Onneksi tuli eilen kuvattua.

torstai 16. tammikuuta 2014

Mä vaan kuvaan...

Aivan upea aurinkoinen pakkaspäivä jälleen ja kameraa olen ahkerasti ulkoiluttanut ja..ei tartte nauraa, saippukuplia on puhalleltu :)
Ohessa vähän kuvasatoa:






Varmaan jokainen tietää, että kuvat saa klikattua isommiksi, mutta varmuuden vuoksi nyt siitä mainitsen :)
Verstaalla en ole pariin päivään edes käynyt kun olen niin tohkeissani ja jumittunut saippuakupliin ja kuvaamiseen yleensäkin. Mutta eiköhän taas jonain päivänä paperit ja sakset taas kiinnosta.

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Jäätyneitä saippuakuplia!

 Meikäläinen on pakkaspäivät puuhaillut assarinsa kanssa mielenkiintoisen asian parissa. Netistä bongasin jäätyneet saippuakuplat ja niistä otetut mielettömän hienot kuvat. Olin ihan myyty! Tykkään kokeilla kaikkea uutta ja jos siihen olennaisesti liittyy kamerakin niin oli pakko alkaa etsiä tietoa liuoksesta ja muusta asiaan liittyvästä. Olen tehnyt jo monenlaisia litkuja, jotka sisältävät erilaisissa suhteissa ainakin vettä, Fairya, sokeria, tapettiliisteriä, glyserolia. Monenlaista puhaltamiseen käytettävää työvälinettä on väännelty ja yhden kävin paikallisesta lelukaupasta ostamassakin, mutta se taitaa olla kaikkein huonoin. Pakkasta oli aluksi lähes 20 astetta ja siinä oli tietenkin se huono puoli, että näpit jäätyivät. Tänään oli vaatimattomat 10 pakkasastetta ja se on liian vähän, 15 olisi aika optimi. Yhtään ei saa tuulla ja aurinko pitää paistaa ja sitten oikeanlainen liuos ja voi odottaa jotain tuloksiakin.Onneksi saan tuon poikaystäväni innostumaan hyvin helposti yleensäkin kaikenlaisiin juttuihin ja eritoten jos siihen liittyy valokuvaaminen. Sillä yksinään tuosta hommasta ei tule mitään. Sitäkin kokeilin ja tuloksena oli saippualäiskäinen kamera. Naureskeltiin, että kun vesisateet joskus alkavat niin meidän pihalla voi pitää vaahtobileet...niin paljon on Fairya sinne puhalleltu!
Parhaaksi työvälineeksi on osoittautunut oikeanpuoleisella lautasella ja sen vieressä olevat sähköjohdosta taivutellut renkulat. Yhteen liuokseen käyttämäni tapettiliisterijauhe näköjään puuttuu kuvasta!
 Kirjoittelin kyllä muistiin erilaisten seosten reseptejä, mutta kun sitten niitä yhdistelin ja lisäilin vähän sitä sun tätä niin tarkkaa reseptiä en itsekkään tiedä enkä osaa antaa. Mutta ainakin kannattaa kokeilla tällaista: 1/2 dl kiehuvaa vettä johon liuotetaan 1/4 dl sokeria ja 1/4 dl Fairya sekä 1 rkl glyserolia (apteekista). Yhteen liokseen laitoin glyserolin tilalle tapettiliisterijauhetta ja sekin toimi. Glyserolin tarkoituksena on hidastaa veden haihtumista kuplan pakastuessa ja se pysyy paremmin kasassa. Jospa vielä pakkanen yltää 15 asteeseen niin kokeilen vielä pariakin vaihtoehtoa.Kokeilua, kokeilua ja taas kokeilua...ja mielenkiintoista.
Kun pakkasta oli lähemmäs parikymmentä niin kuplat pysyivät aika pitkään ehjinä kun niitä kokeeksi lumihankeen puhaltelin. Kun pakkasta on vain 10 astetta niin ei kannata yhtään hellittää katsettaan kuplasta jos aikoo sen ehtiä kuvaamaan ennen puhkeamista.





Todella mielenkiintoista puuhaa, jossa pitää elää just siinä hetkessä. Vaikka on kovempikin pakkanen, kupla ei kestä kuin ehkäpä 10-15 min ja se muuttuu koko ajan.
Toivon kovasti vielä sellaisia pakkasia, että saisin jatkettua kokeiluja, muuten jää pahasti kesken ja vajaavaiseksi tämä harrastus.

lauantai 11. tammikuuta 2014

Leilan haaste KAIKKI MUKAAN #1 Mistä saat energiaa?

Leilan haaste olikin oikein tosi haaste! Energiaahan minulla yleensä on riittämiin mutta mistäs minä sitä nyt sitten saan...elämästä yleensä. Aloin oikein syvällisemmin asiaa pohtia ja kyllä muutamia energialähteitä voi erikseen mainita. Tärkeysjärjestykseen en niitä osaa asettaa, mutta seuraavat kuvat kertokoot jotain energianlähteistäni:
Täällä energiaa ladataan ja täällä se sitten myöskin purkautuu erilaisin tavoin. Verstas on minulle hyvin tärkeä paikka. Siellä voin mellastaa kenestäkään piittaamatta. Siellä vallitsee jatkuva kaaos, mutta vain harvoin se on aivan hallitsematon!

Näistä paperipinoista ja purkeista löytyy iso energiamäärä :)
Piha on tarkeä energianlähde kaikkina vuodenaikoina, mutta kevät ja kesä ovat tietysti tärkeimmät.
Meri ja kalliot. Myrskyt ja tyvenet, meren suolainen tuoksu. En osaa kuvitella elämää ilman merta.
Kuvaaminen on alkanut muodostua entistä tärkeämmäksi energian tuottajaksi. Joka päivä kamera on useammankin kerran käytössä ja haluan koko ajan löytää uusia kuvakulmia.
Tunnelma. Valot ja varjot. Tuli.
Keräsin muutamia kenkiä kuvaamaan energialähteitäni: 1 Lappi ja muut vaelluskohteet  2.juokseminen  3.juhlatunnelma  4.kesä ja paljaat varpaat  5.matkat lämpimiin maihin  6.talvi ja pakkanen  7.ja 8. rakkautta ensisilmäyksellä (sopii konkreettisesti näihin molempiin nilkkureihin), mutta yleensä elämässä avoimin mielin kohti uusia seikkailuja, siitä energiaa lähtee!
 Tärkeitä energianlähteitä ovat tietysti myös koti ja kaikki rakkaat ihmiset ympärilläni!